Kiitän Hiihtokokkia kutsusta vierailijapalstalle sekä maittavista ja ravitsevista ruoista Team Electrofitin Oloksen leirillä. Leirillä olemme keskittyneet kilpailukauden alla laadukkaisiin tehoharjoituksiin ja samalla huolehtineet riittävästä ravinnosta ja levosta. Hiihtäjät ovat jo olleet paljon lumella Ramsaun leiristä lähtien, joten kiirettä kilometrien keräämiseen ei enää ole.
Tänä syksynä sää on ollut poikkeuksellisen leuto Lapissa, ja 50 vuoden lämpöennätyskin ylitettiin. Leirin loppua kohden lämpötilat ovat laskeneet jonkin verran pakkasen puolelle ja hento härmä on peittänyt maan.
Hiihtäjien hengitysteille harjoitusolosuhteet vaihtuvat melkoisesti muutamassa viikossa. Ramsaun lämmössä, kolme viikkoa ennen Oloksen leirin alkua, ulkolämpötila voi iltapäivällä helposti olla yli 20 astetta. Syksyn edetessä ei myöskään ole tavatonta, että Oloksella olisi jo marraskuussa –20 astetta. Näin ei tänä syksynä kuitenkaan ollut ja lämpötilat ovat pysyneet lähempänä nollaa.
Maastohiihtäjille ja kestävyysurheilijoille yleisin poissaolon syy kilpailuista tai harjoituksista on hengitystieinfektio. Kauden alla urheilijoille suositellaan influenssarokotetta ja niitä on annettu nyt tiimin urheilijoille ennen kevyempää harjoituspäivää. THL:n influenssaseuranta on jo alkanut [1], ja tyypillisesti ilmaantuvuushuippu on joulukuussa. Infektioilta suojautumiseksi teemme parhaamme leirillä pysyttelemällä omissa oloissamme ja huolehtimalla käsihygieniasta.
Maastohiihtäjillä on myös paljon astmaa, ja tähän keskityin väitöskirjassani [2]. Astmaan sairautena liittyy erilaisia hengitysoireita, joista merkittävimpinä ovat yskä, limaisuus, hengenahdistus, hengityksen vinkuna ja ahdistava tunne rintakehällä. Kovan harjoittelun seurauksena ja erityisesti alkukaudesta voi olla niin, että kylmä ja kuiva ulkoilma rasittaa hengitysteitä, ja terveilläkin voi esiintyä normaalia enemmän hengitysoireita.
Yskä on urheilijoilla yksi yleisimmistä hengitysoireista, ja pitkittyessään se voi olla hyvin hankala [3]. Leirin aikana toimin myös Tampereen yliopiston tutkijana ja aiomme selvittää yskän luonnetta kovassa rasituksessa ja sen jälkeen. Aikaisemmin yskäyksiä on mitattu kasettinauhureilla tai vastaavilla laitteilla, joita ihminen on analysoinut ja merkinnyt manuaalisesti yskäysten ajankohdan muistiin. Nyt tutkimuskäyttöön on saatu automaattinen yskämonitori, joka on kaulariipuksen kokoinen pieni mittari ja se kerää automaattisesti urheilijoiden yskäykset muistiin. Tähän mittaukseen yhdistellään muuta tietoa, kuten keuhkojen toimintamittauksia ja harjoitusdataa.
Kliinisen kokemuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että maastohiihtäjillä on alkukaudesta harjoittelua ja kilpailemista haittaavia oireita, joiden takana ei ole astmaa tai infektiota, vaan pelkästään voimakkaita hengitysoireita. Nykyisen tutkimuksen avulla on tarkoitus kuvata tämä ilmiö. Kun tutkimus on tehty ja sopiva malli kehitetty, voidaan mallin avulla tehdä mahdollinen hoitokoe urheilijoita haittaavan yskän vähentämiseksi. Millaisia toimenpiteitä sitten tehtäisiin, on aikanaan toisen tutkimuksen aihe.
Team Electrofitin leirikausi päättyy tähän ja viikonloppuna kisataan perinteiset Oloksen tykkikisat. Tästä se lähtee!
Rikhard Mäki-Heikkilä
Team Electrofitin lääkäri
[1] https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus/influenssakaynnit-terveyskeskuksissa
[2] https://trepo.tuni.fi/handle/10024/153959 [3] https://journal.chestnet.org/article/S0012-3692(16)62349-8/fulltext